Skip to content

Kirjat

Musta talvi

Kuvaus

Talvi 1930 on ollut leuto ja lumeton. Helmikuussa muutaman viikon paukkupakkaset ovat kuitenkin jäädyttäneet Tammerkosken yläjuoksun. Mältinrannan edustalta löytyy avantoon kiinni jäätynyt mies. Pian selviää, ettei mies ole joutunut jäihin vahingossa. Kuusniemen ryhmä aloittaa rikostutkinnan ja uhri saadaan nopeasti tunnistettua, mutta kuka hän todella on? Kukaan ei tunnu tietävän mitään miehen elämästä. Ei edes hänen vaimonsa.

Voitto Karhu on saanut toivomansa paikan rikoskonstaapelina tarkastaja Kuusniemen ryhmästä. Itsepäisen toimittaja Ina Djurlingin ja konstaapeli Karhun suhde on kehittynyt seurustelusuhteeksi. Kaikki ei kuitenkaan suju kitkattomasti. Poliisin tutkimukset kulkevat eri latua Ina Djurlingin tutkimusten kanssa. Päämäärä on kuitenkin sama. Murhaaja on saatava kiinni.

Lapuan liike voimistuu ja Vapaussodan Rintamamiesten Liitto valmistautuu vallankaappaukseen. Kommunistit ärsyttävät äärioikeistoa. Maa on jakautumassa kahtia.

Tummat pilvet eilisen

Kuvaus

Eletään vuotta 1929. Tampere täyttää 150 vuotta. Sisällissodasta on kulunut yli vuosikymmen, mutta uusi yhteenotto kytee jo pinnan alla. Höyrylaiva Kuru seilaa Näsijärvellä tuoden konstaapeli Voitto Karhun Mustanlahden satamaan. Laivamatkalla konstaapeli näkee mielenkiintoisen naisen, mutta ei saa selvitettyä tämän henkilöllisyyttä.

Karhu partioi Tampereen kuumia ja pölyisiä katuja. Kesä on viimein tullut kylmän ja sateisen kevään jälkeen. Partiokierroksellaan Karhu törmää uudelleen laivan naiseen, ja samana iltana he joutuvat kohtaamaan julman henkirikoksen. Tampereen tuomiokirkosta löytyy miehen ja naisen ruumis.

Kieltolain aikaansaama pimeä viina virtaa, Näsijärvellä myrskyää ja uusi Hämeensilta vihitään käyttöön. Kaupungin juhlavuosi saa tumman pilven ylleen, kun kaupungissa riehuu naisia vainoava murhaaja. Voitto Karhu ja lehtinaiseksi paljastunut Ina Djurling alkavat selvittää surmia, joiden jäljet risteävät yllättävin tavoin.


”Aivan äärettömän hyvä uusi kotimainen dekkari: Pekka Hyyti: Tummat pilvet eilisen!
Kuten takakannessakin luvataan kirjassa on vahvaa ajankuvaa. Tulee mieleen Mikko Porvalin dekkarit joista olen tykännyt paljon. Tässä on jotenkin vielä terävämpi ote, mainiota kuvausta ja kieltä, aivan loistava kirja! Sijoittuu Tampereelle, vuosi on 1929. Kuru-laivan onnettomuus, Näsijärvi, kieltolaki, Tampereen tuomiokirkko, konstaapeli Karhu ja lehtinainen Ina Djurling, – kaikki tämä ja paljon muuta sisältyy tähän loistavaan kirjaan! Pekka Hyyti, missä olet piileskellyt ja kätkenyt kirjailijankykysi! Äkkiä kirjoittamaan lisää, olen aivan myyty!!!”

Facebook, Dekkariryhmä

Hyyti on ilmiselvästi perehtynyt Tampereen historiaan, penkonut arkistoja ja tutkinut karttoja. Hän yhdistelee nautittavasti todellisia tapahtumia ja paikkoja fiktiiviseen rikosjuoneen.

Juha Sihto, Aamulehti 29.6.2019

Kirjan taustaa

Kirjan idea syntyi erään toisen käsikirjoituksen kirjoittamisen yhteydessä. Käsikirjoituksessa eräs päähenkilöistä pohtii kariutumassa olevaa avioliittoaan toteamalla ”sen olevan uppoamassa kuin Kuru-laiva myrskyävällä Näsijärvellä 1929”. Tuo Kuru-laivan haveri jäi ajatuksiini putkahtaakseen sieltä esille otollisella hetkellä synnyttäen teoksen Tummat pilvet eilisen.

Suomen itsenäisyyden alkumetreillä kansakunnan poliisivoimat olivat kovin vähäpätöiset. Poliisien koulutus, samoin kun rikostutkinta, olivat lapsen kengissä. Vuosikymmenen oli Suomen rikoshistorian synkin. Henkirikoksia tehtiin 8,5 kappaletta 100 000 asukasta kohti. Vertailuvuotena voisi olla 2012, jolloin vastaava luku oli 1,7.

Kieltolaki oli ollut voimassa vuodesta 1919. Se kumottiin vasta 1932. Kieltolain tarkoitus oli hyvä. Kansa piti raitistuttaa pakolla. No, kansa ei raitistunut. Viinan salakauppa rehotti poliisin ratsioista huolimatta ja valtiolta jäi verotuloja saamatta. Laki oli huono, koska sitä oli lähes mahdotonta valvoa. Kansa alkoi suhtautua muihinkin lakeihin välinpitämättömästi.Teoksen tapahtumat sijoittuvat siis vuoteen 1929. Tampereella tapahtui silloin paljon. Uusi Hämeensilta valmistui jo talvella 1929, mutta työnaikainen apusilta jäi vielä paikoilleen. Rafael Haarla oli lahjoittanut Tampereen kaupungille rahaa Hämeensillan patsaisiin. Haarlan toimeksiannosta Jalmari Finne ideoi patsaat ja Wäinö Aaltonen veisti ne pronssista.

Tampereen 150-vuotista taivalta piti juhlia patsaiden paljastuksella. Tummat pilvet kuitenkin ilmestyivät juhlien ylle höyrylaiva Kurun upottua myrskyävällä Näsijärvellä lokakuussa. Kaikki loppuvuoden juhlallisuudet peruttiin.

Tampereen Pyynikinharjulle valmistui uusi näkötorni niin ikään syksyllä 1929.

Sisällissota runteli Tamperetta pahoin. Vuoden 1918 tapahtumat jättivät jälkensä niin punaisten kuin valkoistenkin puolella taistelleisiin. Myös heidän perheensä ja jopa sukunsa saivat osansa kärsimyksistä. Vaikka sisällissodan – vapaussodan, kapinan, millä nimellä kuka sitä kutsuukin – jälkeen tehtiin paljon asioita jakautuneen kansan yhdistämiseksi, jännitteitä kuitenkin jäi. 1920-luvun lopulla oikeiston ja vasemmiston välit olivat tulehtuneet. Vientirauha Oy oli perustettu murtamaan lakkoja. Kymmenen kuukautta vuosina 1928-1929 kestänyt maanlaajuista satamalakkoa murrettiin Vientirauhan toimesta.

Lapuan liike syntyi ja alkoi voimistua vuoden 1929 loppupuolella. Nämä vuoden 1929 tapahtumat antoivat oivallisen ympäristön kehitellä dekkari ja murhia selvittelemään ryhtyvä parivaljakko konstaapeli Voitto Karhu ja toimittaja Ina Djurling.

Comments are closed.

© Pekka Hyyti 2020